Lukijat

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa osa I: VIERAILU 22.5. JA PALAUTELINKKI

Uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa osa I: VIERAILU 22.5. JA PALAUTELINKKI: Moi! Viimeisiä tunteja viedään! :) Tällä viikolla kertaamme seiskan asioita sanaselityksillä ja harjoittelemme oman mielipiteen ilmaisem..


VIERAILU 22.5. JA PALAUTELINKKI

Moi!

Viimeisiä tunteja viedään! :) Tällä viikolla kertaamme seiskan asioita sanaselityksillä ja harjoittelemme oman mielipiteen ilmaisemista ja sen perustelua. Ensi viikolla onkin sitten viimeiset tunnit ja kaikilla seiskoilla retkipäivä yhteisen katsomusopetuksen päätöksenä.

Tapaamme ke 22.5. klo 9.00 B-talon ala-aulassa. Lähdemme yhdessä junalla keskustaan. Vierailujen aikataulut ovat seuraavanlaiset (noin).

1. Vierailu Uspenskin katedraalissa klo 10.00-10.30

2. Vierailu Helsingin juutalaisessa synagogassa klo 11.30 - 12.15 ja klo 12.15-13.00

HUOM! Pojat: synagogassa tulee käyttää päälaen peittävää päähinettä. Se voi olla synagogasta lainattu kipa tai esim. oma lippis. Ilman päähinettä ei pääse synagogaan.


3. Vierailu Helsingin tataarimoskeijassa klo 11.30-12.15 ja klo 12.15-13.00

HUOMATKAA! Koska meitä on niin paljon, teemme vierailun synagogaan ja moskeijaan kahdessa pienemmässä ryhmässä. Kerromme teille ryhmät ensi viikolla.


4. Yhteinen paluu koululle klo 14 mennessä.

tiistai 7. toukokuuta 2019

PALUU USKONNONVAPAUTEEN: Esimerkkeinä Kiina ja Ranska

Aloitimme yhteisen katsomusopetuksen keskustelemalla uskonnonvapaudesta. Nyt palaamme siihen, mistä aloitimme.


Ihmisoikeuksiin. 💭🌍🌎🌏✅


Alta löydät kaksi Helsingin sanomien artikkelia Forms-tehtävän muodossa. 


Ensimmäinen Kiinaan liittyvä juttu havainnollistaa, miten räikeällä tavalla uskonnonvapautta voidaan rikkoa valtion toimesta. 


Toinen artikkeli kertoo Ranskassa voimaan tulleesta kiellosta, jossa urheilukauppa kielsi Niken valmistaman juoksuhijabin myymisen liikkeissään.


Tunnin aikana tehtävänäsi on tehdä ensimmäisen linkin takaa löytyvä artikkelitehtävä.

Toinen artikkeli on helpompi ja lyhyempi. Se on tarkoitettu niille, joiden kanssa asiasta on erikseen sovittu.

torstai 2. toukokuuta 2019

Juutalaisten juhlat ja tavat

Juutalaisten juhlat ja tavat


Lehtimajajuhla
Alkaa aina viidentenätoista lokakuussa päivänä


Sen vietto on säädetty kolmannessa Mooseksen kirjassa.
Sukkotin aikana juutalaiset syövät ateriansa, viettävät aikaa ja
jopa nukkuvat lehtimajoissa. Alun perin sukkot oli
sadonkorjuujuhla.
Sadonkorjuun aikaan maanviljelijät asuskelivat pienissä
majoissa pelloillaan, jotta aikaa ei tuhlattaisi kotimatkoihin.
Lehtimaja muistuttaa juutalaisia myös niistä majoista,
joissa israelilaiset asuivat 40-vuotisen
erämaavaelluksen aikana.


Viikkojuhla (savuot)
Viikkojuhla on yksi juutalaisten pyhiinvaellus juhlista.
Juhlaa vietetään “sivan”-kuun kuudentena päivänä.
Monessa juutalaisessa yhteisössä sitä voidaan
viettää kahden päivän ajan.
Pääsiäinen (pesah)
14. Päivä
Pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta pääsemisen
ansiosta. Juhlana myös syödään happamatonta leipää
syöminen. Tooran mukaan Egyptiläiset esipojat ja eläimet
kuolivat, koska jumala tappoi heidät kun he eivät vapauttaneet
Israelilaisia.

Hanukka
Marras - tammikkuu

Hanukka kestää 8 päivää, ja sitä juhlitaan Jerusalemin temppelin
lyhtyihmeen takia. Juutalaiset koittivat siunata temppelin
uudelleen, mutta eivät löytäneet riittävästi pyhää öljyä.
Vaikka öljyä oli vähän, se kuitenkin riitti kahdeksaksi päiväksi.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Juutalainen laki ja ruoka


Tekijät: Tommi ja Teemu
Juutalainen ruokakulttuuri perustuu uskonnollisesti puhtaaseen košer-ruokaan, joka tarkoittaa että ruoka 
on uskonnollisesti hyväksyttävää ja puhdasta. Ruokaan liittyvät määräykset tulevat Toorasta.

Eläinruoista puhtaita ovat mm. sellaiset märehtijät, joilla on kaksijakoinen sorkka, suomulliset kalat ja 
siipikarja. Eläimet tulee teurastaa ja valmistaa tietyllä tavalla, jotta se olisi hyväksyttävää. Eläimiä tulee 
kunnioittaa ja teurastus tulee tehdä mahdollisimman kivuttomasti. Esimerkiksi vasikkaa ei saa teurastaa
emon läheisyydessä.

Puhtaita märehtijöitä ovat lehmä ja lammas, puhveli ja kirahvi  mutta esim. sika, hevonen, jänis, aasi ja kameli eivät ole puhtaita, joten niiden syöminen on kiellettyä. Myöskään villi- ja petoeläimia ei saa syödä. Kaikkien eläimien veri on myös kiellettyä, ja siksi ne on teurastettava avaamalla kaulavaltimo veitsellä ja 
valutettava veri ulos. Tämän teurastusmuodon nimi on šehita

Siipikarjasta kelpaavat kana, ankka, kalkkuna ja kyyhky, kiellettyjä ovat petolinnut. Kananmunat ovat sallittuja.

Kaloista sallittuja ovat ne joilla on suomut ja evät, Esimerkiksi ankerias ei ole sallittu. Äyriäiset ovat kiellettyjä.

Ruoan valmistukseen ja tarjoiluun liittyy myös paljon sääntöjä, esimerkiksi lihaa ja maitotuotteita
ei saa tarjota samalla aterialla. Edes voita ei voida tarjota lihan kanssa. Keittiövarusteisiin kuuluvat myös erilliset keittoastiat ja ruokailuvälineet liha- ja maitoruoille.

Hedelmät ja kasvikset, viljatuotteet ja palkokasvit ovat sallittuja, ja niitä voidaan tarjota sekä lihan että maitotuotteiden kanssa.



Jachnun, jemeninjuutalainen taikina-ateria, kuvattuna ravintolassa Tel Avivissa












keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

ELOKUVATUNTI: COCO

Kokeenne meni hienosti - sekä tunnilla tehty osuus tänne blogiin että ns. perinteinen koe. 

Hyvä te! 😊😊😊


Siitä kiitoksena vuorossa on vähän kevyempi tunti näin huhtikuun lopuksi. Katsomme animaatioelokuva Cocon. Trailerista voit kerrata, mistä leffassa oli kyse.




Jotta opetus ei unohtuisi, alla pieni läksy tehtäväksi. Kirjoita jo elokuvan aikana muistiin kaikkea mahdollista uskontoon liittyvää, jota näet elokuvassa. 

Leffan katsomisen jälkeen kirjoita kommentteihin: 

A) OMA MIELIPITEESI ANIMAATIOSTA PERUSTELUINEEN.

B) MITEN KRISTINUSKO NÄKYI ELOKUVASSA?

C) TUNNISTITKO JOTAIN MUUTA USKONNOLLISTA SISÄLTÖÄ, JOKA EI LIITY EHKÄ SUORAAN KRISTINUSKOON?

D) SELVITÄ, MIKÄ ON KUOLLEIDEN PÄIVÄ JA MILLOIN KUOLLEIDEN PÄIVÄÄ VIETETÄÄN.

Juutalainen usko ja juutalaisuuden tunnukset

Juutalainen usko

Kuvahaun tulos haulle menoraJuutalaisuus on 3000 vuotta sitten Lähi-idässä syntynyt etninen uskonto. Juutalaisuuden merkittävimpänä hahmona pidetään Abrahamia, jonka jälkeläisistä muodostui Israelin kansa. Israelin kansa pakeni nälänhätää Egyptiin ja satoja vuosia myöhemmin Egyptin farao teki heistä orjia koettuaan heidät uhkana.




Kuvahaun tulos haulle menora

Juutalaisuuden tunnukset

  Menora eli seitsenhaarainen kynttilänjalka on yksi juutalaisuuden vanhimmista symboleista. Menora symboloi palavaa pensasta, jonka Mooses näki. Menora on nykyään Israelin valtion vaakunassa. Sitä käytettiin raamatun mukaan Jerusalemin temppelissä kauan sitten. Myöhemmin sitä on käytetty hanukka-juhlassa ja synagogissa.





Kipa on ohut pyöreä päähine, jota juutalaiset miehet käyttävät rukoillessaan. Talmudin määräyksen johdosta kipaa käytetään peittääkseen pää rukoillessa. Myös ei-juutalaisten miesten tulee peittää päänsä synagogassa vieraillessaan. Kipaa käyttäessä ihmiset näyttävät kuuluvansa juutalaiseen kansaan.  Kipasta on tullut viime aikoina yksi juutalaisuuden symboleista.

Kuvahaun tulos haulle kipa

Rukouskotelo eli tefillin on nahkasta valmistettu kotelo ,jota pidetään otsalla ja käsivarsilla rukousten aikana. Tefilliniä käytetään aamurukouksessa ja sapatin aikaan.